Aranzi Aronzo: Söpöä

Esitelläänpä täällä blogissa sitten ensimmäinen tietokirjakin. Söpöä on japanilaisten tekijöiden käsityö- ja askartelukirja, jonka ohjeilla voi valmistaa muun muassa kasseja ja pieniä pussukoita, avaimenperiä, hiuslenkkejä ja kirjankansia. Lisäksi kirjassa on paljon applikoitavien pikku eläinten kaavoja, joita voi ommella vaikka vaatteitaan tai laukkujaan piristämään. Kaikkiin töihin on selkeät ja yksityiskohtaiset ohjeet, joten vähemmänkin ommellut onnistuu varmasti. Ihan ehdoton kirja kaikille japanilaisuuteen hurahtaneille!

Otava 2009. 80 sivua.

Lehtinen, Tuija: Karting Team Vintiöt

Karting Team Vintiöt aloittaa Tuija Lehtisen uuden sarjan. Päähenkilönä on 10-vuotias Vesa, joka harrastaa karting-autoilua yhdessä pikkuveljensä Niken ja isoveljensä Roopen kanssa. Roopen tavoitteet ovat jo Formula 1 -maailmassa, mutta Vesa ottaa harrastuksensa varovaisemmin. Vesakin kyllä osallistuu kilpailuihin, mutta välillä enemmän kiinnostaa akvaarioon koottu dinosaurusmaailma, jonka Vesa on rakentanut ystävänsä Peetun kanssa. Luokan tytötkin kiinnostuvat kartingin myötä Vesasta niin, että hän ja Peetu saavat kutsun Saritan synttäreille. Ja tottakai Peetun äiti haluaa ehdottomasti ommella heille kimaltavat röyhelöasut juhlan karnevaaliteemaan sopiviksi...

Kirja on mainiota luettavaa alakouluikäiselle pojalle, ja miksei tytöllekin. Kartingista kirjailija puhuu asiantuntevasti, mutta kirjassa kerrotaan paljon muustakin, kuten Vesan kavereista, perheestä ja muista 10-vuotiaan elämään kuuluvista asioista, vähän tytöistäkin. Sarjaan on luvassa jatkoa jo huhtikuussa, kun seuraava osa, Hanaa, Vintiöt, ilmestyy.

Otava 2008. 202 sivua.

Nesbø, Jo: Tohtori Proktorin Pierupulveri

Liisi asuu Kanuunatiellä Oslossa. Hänen paras ystävänsä on muuttanut vastapäisestä talosta kauas Sarpsborgiin, ja taloon muuttaa Älli-niminen poika äitinsä ja siskonsa kanssa. Älli on hyvin pienikokoinen, hyvin punatukkainen ja muutenkin varsin velmu tapaus. Yhdessä Liisi ja Älli tutustuvat naapurissa asuvaan, hieman kummallisen tuntuiseen Tohtori Proktoriin. Tohtori on yrittänyt jo vuosikausia tehdä läpimurtoa keksijänä, mutta turhaan. Yksi hänen epäonnistuneista keksinnöistään on pierupulveri, mutta Älli ja Liisi vakuuttavat tohtorin pulverin nerokkuudesta. He alkavat myydä pulveria Ällin ja Liisin koulun lapsille, ja siitä tulee suuri menestys. Pulverista kiinnostuvat kuitenkin myös ilkeä herra Traani ja hänen poikansa Tiitus ja Totti, jotka haluavat varastaa pulverin, hakea sille patentin ja myydä sen NASAlle suuresta hinnasta. Epäonnisten sattumusten seurauksena Älli ja tohtori joutuvat Norjan parhaiten valvottuun vankilaan pierupulverin laittomasta myynnistä ja pulveri on vähällä joutua vääriin käsiin. Seuraa monia vauhdikkaita vaiheita, joihin liittyy muun muassa Oslon viemäriverkostossa elävä valtava anakonda, Äärimmäisen Herkästi Räjähtävä Shanghailainen Erikoisruuti ja epätahtiin soittava koulun puhallinorkesteri, ja lopulta pierupulveri pelastaa jopa Norjan kansallispäivän.

Tohtori Proktorin Pierupulveri on norjalaisen aikuisten dekkarikirjailijana tunnetun Jo Nesbøn ensimmäinen lastenkirja. Kirja on täynnä hulvatonta huumoria ja yllättäviä juonenkäänteitä. Varsinkin Älli on mainio hahmo, jota on jo verrattu Peppi Pitkätossuun, eikä kirjan luettuaan enää kummastele, miksi. Tätä kirjastontäti suosittelee! Tarinaan on luvassa jatkoa kahden kirjan verran.

Gummerus 2009. 205 sivua.

Aho, Elisabet: Aadan aikaikkuna

Aada on 9-vuotias tyttö, joka asuu äitinsä kanssa kerrostalossa Helsingin keskustassa. Taloa vastapäätä on korkea toimistorakennus, mutta aiemmin sen tilalla oli matala puutalo, jossa Aadan mummi ja ukki asuivat siihen aikaan, kun Aadan äiti syntyi. Aada joutuu äidin työn takia olemaan paljon yksin kotona, ja erään kerran Aadan katsellessa ulos oman huoneensa ikkunasta maisema muuttuu: toimistotalon tilalle ilmestyy puutaloja, kadulla kulkevat ratikat näyttävät hassuilta ja ihmiset ovat pukeutuneet kummallisesti. Aada rientää ulos ja tutustuu puutalossa asuvaan samanikäiseen Marjutiin ja tämän pikkuveljeen Jarmoon. Aadalle selviää, että hän pääsee ikkunansa kautta vuoteen 1968. Moni asia on hyvin eri lailla kuin nykyajassa: Marjutin ja Jarmon perheellä on vain yhden huoneen kokoinen asunto, maitoa ostetaan maitokaupasta omaan tonkkaan ja lakanat pestään pesutuvan suuressa pyykkipadassa. Toisaalta kaikki ei sitten kuitenkaan ole niin erilaista: kummallakin tytöistä on Barbiet, ja Marjutkin on käynyt kesäisin Lintsillä ja nähnyt Stockmannin jouluikkunan. Sekä Aadan että Marjutin mummit ovat huonokuntoisia ja joutuvat sairaalaan, mutta sairaalahoito on Aadan ajassa melkoisen erilaista kuin Marjutin ajassa. Tytöt saavat kuitenkin toisiltaan tukea omaan huoleensa ja suruunsa.

Kirja lähtee melko hitaasti käyntiin, joten en suosittele luettavaksi kovin kärsimättömille lukijoille. Aadan päästyä menneisyyteen tapahtumat kuitenkin kiehtovat. Erityisesti nykyajan Helsinkiä tuntevaa varmasti kiinnostaa, miltä samat paikat noin neljäkymmentä vuotta sitten ovat näyttäneet ja miten erilaista ihmisten arkielämä on ollut. Jännittävä sukellus omien vanhempien lapsuusaikaan!

Otava 2009. 203 sivua.

Tervetuloa uuteen blogiin!

Tässä blogissa Myyrmäen kirjaston lasten- ja nuortenosaston henkilökunta tulee julkaisemaan lukuvinkkejä uudesta ja ehkäpä vähän vanhemmastakin lasten- ja nuortenkirjallisuudesta. Kirjoja sopii myös kommentoida ja meidän kanssamme saa olla eri mieltäkin. Toivottavasti siis löydät tästä blogista vastauksia otsikon kysymykseen: "Mitä mä lukisin?"

Tervetuloa!